Löpinää

Huhhuh, näitä blogipäivityksiähän tulee kuin sieniä sateella ;). Toisaalta mulla on ollut nyt kyllä syykin olla pävittämättä, kone oli rikki ja huollossa nimittäin parisen kuukautta. Mutta nyt kone on taas kotona ja ajattelin heti vähän päivittää meiän tilannetta.


Kesäisestä ei-me-osata-mitään -vaiheesta ei ole enää jälkeäkään ja ollaan päästy jopa tokoliikkeissä eteenpäin! Agilitytreenit meillä jäi mun koulun alun takia kokonaaan, torstaisin mulla on koulu loppuu nimittäin 18.00, joten sieltä ei ihan niin helposti enää ehitäkkään treeneihin. Itsekseenkään en ole jaksanut kuin pari kertaa syksyn aikana käydä agiradalla, laiska minä. Kovasti kuitenkin haluttais lähteä agikisoihin, seuraavat sopivat vaan tosin ovat vasta marraskuussa ja sitä ennen tuskin päästään kovin montaa kertaa treenaamaan, joten saa nähä.

Jokatapauksessa takaisin tokoon, Beltsi on ihan mahtava likka! Yllättävän nopeesti ollaan saatu ruutu, seuraaminen ja kaket takaisin kondikseen ja saatu jopa ohjattu erittäin hyvälle mallille! Hiomista on tietenkin kaikissa liikkeissä, mutta pääsääntösesti ne on hyvin kasassa. Ei tässä kauheesti muuta estettä kisoihin menemisessä ole kuin minä ja mun jännittäminen. Voittajaluokan kokeessa olin jopa suht rento, mutta nyt on iskeny ihan kunnon paniikki kun vaan aatteleekin että minä, Betsy & erikoisvoittajaluokka. On se kuitenkin taas ihan uus juttu, eka erikoisvoittajan koe molemmille ja blaablaa, ei kuitenkaan koskaan sitä ykköstä saada. Tää on tätä samaa millä perustelin sen ettei meitä näkyny voittajaluokan kokeissa sillon kun avosta päästiin eroon. Ja katos miten kävikään, tarvittiin kaks voittajaluokan koetta (joista eka erittäin epämääräistä örvellystä) ja ykkönen tipahti! Tarvisin vaan jonku joka potkis mua perseelle et nyt sinne kokeeseen.

Ja joo sama ihminen vois kyllä potkia mua perseelle et nyt Caran kanssa kokeeseen myös! On se niin ihana pikkulikka, aina ihan satalasissa tekemässä liikkeitä. Ainut mikä sen kanssa nyt ärsyttää on se paineistuminen. Toisaalta kunhan toiset koirat pysyy tarpeeks kaukana niin ipana pystyy hyväänkin suoritukseen, se niin riippuu tilaanteesta ja päivästä ja musta. Mut oishan se ihan kiva et ois ihan virallisesti mustaa valkosella, että ei olla enää alokamaa, eikä tarvis niitä liikkeitä enää tahkoa :D

Jotain kuvapäivitystä vois myöskin ehkä olla luvassa kun sain kaikki kuvat vihdoinkin koneelle (ja yh, jotai ulkoasupäivitystä kans!) nyt kun on taas kone niin voisin jopa innostua päivittelemään blogia vähän useammin (: